Musiikin desibelit kertovat kansasta

Eri puolilla maailmaa musiikkiin saatetaan suhtautua eri tavoin. Moni matkustelija on huomannut, että joissain maissa musiikkia soitetaan todella lujaa. Joskus typötyhjästä rantabaarista voi tulla kova möläkkä, jolloin herää ajatus, että yritetäänkö tyhjään ravintolaan houkutella asiakkaita hirveällä jumputuksella ja mötäkällä. Ehkäpä baarin omistaja vain uskoo asiakkaiden ajattelevan, että mitä kovempi musiikki, niin sitä kovempi meno, vaikka pohjoismainen turisti pikemminkin kiertää tällaisen paikan kaukaa.

Jostain siis johtuu, että toiset voivat jatkaa toimiaan normaalisti kovemmassa metelissä tai musiikin soidessa lujaa, kun taas toisten korvia alkaa särkeä ja mieli menee mustaksi. Ehkäpä kyse on kulttuurieroista muutenkin, kun toisissa maissa saatetaan puhua kovaa toistensa päälle, kun taas toisissa keskustellaan hilltymmin. Vaikuttaisi, että tässä menee selvä ero, eli vaikkapa Välimeren maissa puhutaan kiihkeästi ja musiikki raikaa, kun taas Skandinaviassa ollaan kaikin puolin hiljaisempia ja kontrolloidumpia. Korvien kuulonhuollostakin ollaan täällä huolestuneempia.

Joku voisi ajatella, että musiikin railakkuus kuvastaisi yhteiskuntaa muutenkin. Että toisten mielestä ei ole niin väliä, vaikka olisi meteliä ja toisten mielestä desibelejä tulee hallita, kuten käyttäytymistä ja kaikkea muutenkin.

Silti etenkin Suomi on hevimaa, eli Suomessa ei tosiaankaan kuunnella pelkkää klassista musiikkia eikä hempeillä popilla.

Yksi teoria voisi olla, että paitsi musiikin voimakkuus, niin myös musiikkityylien lajit kertovat jotain yhteiskunnasta ja ajasta. Vasta 2000-luvulla heavy metal juurrutti paikkansa standardisessa Suomessa. Siitä tuli hovikelpoisempaa, kun hevilaulajia alettiin kutsua viihdeohjelmiin. Suomen euroviisuvoitto Lordin avulla olikin sitten ihmeellisempi tapahtuma, koska eivät kaikki uskoneet koko Euroopan lämpenevän hevihirviöille. Ihan koko Eurooppa ei lämmennytkään, koska Monaco, Armenia ja Albania eivät antaneet Lordille yhtään pisteitä. Se saattaa olla merkki konservatiivisuudesta. Mutta biisi Hardrock Hallelujah oli hyvä ja euroviisukansa rakastaa hyvää lavashowta. Tai toisaalta, seuraavana vuonna viisut voitti vähäeleinen Molitva, jonka esitti serbialainen Marija Serifovic.