Musiikkia pidetään asiana, jota kaikki harrastavat jossain määrin. Ainakin sitä tulee joka tuutista. Taustamusiikkia tulee ravintoloissa ja julkisissa tiloissa, hisseissä, busseissa ja ylipäätään missä vain. Se voi olla puhelimen jonotusmusiikkia tai tunnusmusiikki sen soidessa. Elokuvia eikä tv-ohjelmia tehdä ilman niihin liittyviä sävellystöitä. Yleensäkin liikkuvaan kuvaan liitetään musiikki silloin kun ääniraidalle on mahdollisuus. Maailma voi olla rasittava paikka sävelkuuroille ja muuten vain epämusikaalisille.
Laulut kuuluvat leikkeihin ja asioita opetetaan luritusten kautta, koska sävelmien kautta opit voivat jäädä paremmin mieleen. Yksi teoria onkin, että musiikki on syntynyt tätä kautta. Jos ei niinkään tietoisesti opiskellakseen uusia asioita, niin perimätiedon tallentamiseksi. Tässä tulee useille ensimmäisenä mieleen, että uskonnolliset asiat on saatu ennen kirjoitustaitoa muistiin tekemällä niistä helposti muistettavia tarinoita. Koukuttavaa ja jännittävää tarinaa voi tehostaa sävelmällä.
Suomessa taas on Kalevala, joka on suomalaisten laulettua perimätietoa. Kun runoihin on tehty sävelet, on niitä laulettu sukupolvelta toiselle ja kalevalaiseen runomittaan tehtyjen sanoitusten muodossa on siirretty tarinoita toisten ihmisten muistiin. Kalevalainen runomitta on hyvin omalaatuinen laulumuoto, jonka ovat kehittäneet kantasuomalaiset yli tuhat vuotta sitten.
Muissa kulttuureissa arvellaan musiikin levinneen aika samoin tavoin kuin Suomen historiallisella alueella. Kiinasta on löydetty arkeologisia merkkejä musiikkikulttuurin kehittymisestä ainakin kolme tuhatta vuotta sitten. Selkeästi musiikkiin liittyviä instrumetteja on siellä ollut jo kahdeksantuhatta vuotta ennen ajanlaskun alkua.
Jos taas katsastetaan musiikin tilannetta Pohjois-Amerikan historiassa, on sen pitkäikäisyydestä vaikeampi saada selkoa. Sieltä löytyy todisteita alkuperäisväestön musiikkikulttuurista vasta ajalta, jolloin eurooppalaiset valloittajat saapuivat sinne. Siitä ei vain löydy dokumentaatiota aikaisemmilta ajoilta. Soittimia sekä tanssia ja laulua kuvaavia piirroksia löytyy säilyneinä 600-luvulta asti. Mutta lauluperinne elää edelleen Amerikan alkuperäisväestön keskuudessa ja Kalevalan tyyliin siinä siirretään tarinoita sukupolvelta toiselle.
Erityisesti Afrikan mantereella on tunnetusti vahva musiikkiperinne sekä tiedon siirtämisen traditiot. Siellä musiikki on siirtynyt nimenomaan suullisesti eteenpäin, eikä kirjoitettuna. Uskonto ja siihen liittyvät tarinat ovat olleet tärkeitä aiheita. Afrikka on niin iso mantere ja paitsi että se on toiminut ihmiskunnan alkukotina, saattavat musiikin juuretkin löytyä sieltä, mikäli musiikki on kehittynyt yhtä aikaa sukupolvelta toiselle tehtävän tiedon siirtämisen kanssa.
Sitä voikin arvuutella, onko musiikki ensin ollut laulua vai esimerkiksi rytmin luomista rummuttamalla tai kilkuttelemalla. Ensimmäinen ihmisen esittämä sävellys voi olla esimerkiksi linnun laulua matkiva hyräily tai vihellys. Miten pian ihmiset ovat alkaneet viestiä toisilleen lintujen äänillä tai sammakkojen kurnutusta matkivilla kurnutuksilla? Entä onko biisonilauman etäinen kopina aiheuttanut mieliteon matkia jysähteleviä ääniä vaikkapa vain puijatakseen toisia ihmisiä?
Voiko toisten kansojen sävelmäkeskeisyys tai toisten rytmikeskeisyys johtua jostain ympäröivään luontoon liittyvistä asioista? Epäilemättä eurooppalaiset ovat tunteneet itsensä ylivertaisemmiksi muuhun maailman verrattuna aina. Kuvastaahan rytmi enemmän ruumiillisuutta, sykettä ja luontoa, kun taas sävelet ovat enemmän ihmisten päässä syntynyttä ääntä, ehkä lintuja, koiria ja valaita lukuun ottamatta.
Musiikkia on nykyään uskomattoman moninaista ja on jopa huvittavaa, jos joku sanoo yksinkertaisesti vain pitävän musiikista. Vaikka toisaalta radiokanavan avaamalla voi saada todella suppean kuvan siitä, mitä musiikki on.