Miksi musiikki on niin tärkeä osa ihmisten sivilisaatiota? Historialliset syyt ovat perimätiedon siirtämistä suullisesti sukupolvelta toiselle, mutta miksi musiikkia harrastetaan nykyisin, kun kaiken voi niin kätevästi kirjoittaa ylös?

Musiikki antaa mielihyvää ja hyvän olon tunnetta. Se voi tuntua aika mystiseltä, että miksi jokin biisi koukuttaa, miksi jonkun kohdan haluaa kuulla uudestaan ja uudestaan, mitä oikein tapahtuu? Siitä on tehty paljon tutkimusta, musiikkitiedettä voi mennä vaikka opiskelemaan yliopistoon, jos mysteeri vaatii sen selvittämistä. Jos aihetta ei ole oikein pyöritellyt mielessään, voi yllättyä tieteen alan laajuudesta. Kyse ei ole pelkästään tieteestä, että miten musiikkia tehdään, miten se vaikuttaa mielihyvään, vaan se on humanistinen tutkimusala, jossa tarkastellaan musiikkia osana kulttuureja. Eri musiikinlajit ovat syntyneet erilaisina kulttuurisina tuotteina ja työ kehitys jatkuu edelleen, kun erilaiset alakulttuurit kehittävät musiikkia, joka kuvastaa juuri heidän arvojaan ja elämänkatsomustaan. Jos tämä aihe kiehtoo näin teoriassa, voi harkita yliopisto-opiskeluja ja jopa uraa aiheen parissa.

Musiikkitieteen eli musikologian opiskelijat suuntautuvat yleensä tällaiseen tutumpaan musiikkiin, kuten populaarimusiikkiin ja vanhahtavan kuuloiseen kansanmusiikkiin, tai sitten kummalliselta kajahtavaan länsimaiseen taidemusiikkiin, joka on tutummalta termiltään klassista musiikkia. Populaarimusiikkia ja kansanmusiikkiakin kutsutaan tieteellisemmältä nimeltään etnomusikologian kohteiksi. Musikologit sitten perehtyvätkin kunnolla musiikin alkuperiin ja mitä musiikki on.

2018-09-01