Onko epämusikaalisuus haitta elämässä?

Entä jos on vain epämusikaalinen? Toisille se voi harjoituksen puutetta eli ei ole ollut mahdollisuutta kokeilla eri soittimia, eikä oikein kukaan ole koskaan neuvonut muusikin asioissa. Palautteen saaminen voisi monia hyödyttää, jotta tietäisi jotenkin harjoittaa esimerkiksi laulutaitoaan. Laulamiskyky kuitenkin ilostuttaa useimpien elämää erilaisissa yhteislauluhetkissä. Epämusikaalinen voi olla se, joka mumisee, kun on aika laulaa syntymäpäiväonnittelulaulu. Tai joku saattaa kiekauttaa sen kovaa, vaikka ei olisi mitään hajua sävellajista tai jos on suuret luulot itsestään. Toisaalta on hienoa olla itsevarma ja laulaa, vaikka tietäisi ettei oikein osaakkaan. Laulaminen ja soittaminen ei ole pelkästään esiintymistä, jossa pitäisi olla erityisen hyvä, vaan se voi olla ihan vain yhdessä tekemistä ilman väliä siitä, osaako joku vai ei.

Taitojaan voi kehittää tai sitten voi olla harvinaisempia ongelmia, kuten sävelkuuroutta ja rytmisokeutta. Mutta onneksi musikaalisuus ei ole elämässä välttämätöntä, vaikka musiikki olisikin toisille henki ja elämä.

Joillekin epämusikaalisuus voi olla sitä, ettei mikään musiikkiin liittyvä jää päähän, eikä artistien, musiikinlajien tai biisien tunnistaminen vain kiinnosta. Ihmiset voivat olla kiinnostuneita muista taiteenlajeista tai jostain ihan muusta. Jonkinlainen musiikin tunteminen voi kuulua yleissivistykseen, mutta himokkaasti urheilua seuraavat ihmiset voivat pitää moukkana niitä, jotka eivät tiedä olympiavuoden olevan käynnissä. Ihan kaikkea ei tässä modernissa maailmassa voi hallita.

Jos olet koskaan leikkinyt pitkillä automatkoilla “laiva on lastattu” -peliä, niin olet voinut jo varhain huomata erot siinä, miten joku osaa luetella vaikka miten paljon artisteja. Toisilla taas peli tökkää jo ensimmäisiin kierroksiin, kun mitään ei tule mieleen. Jotkut jopa unohtavat lempibändinsä moniksi vuosiksi, kun taas joillain ne kuuluvat jokapäiväiseen elämään niiden Instagram-tilejä seuraten ja kaikkia niihin liittyviä uutisia etsien.

Lisäksi on festarikävijöitä, jotka valitsevat festivaalinsa sen mukaan, että siellä on paljon kiinnostavia bändejä. Toiset huomaavat festarin jälkeen, ettei nähnyt yhtään esiintyjää koko keikan ajalta, kun keskittyivät ihan muihin juttuihin koko viikonlopun ajan. Musiikki voikin joskus olla toisille tärkein asia ja toisille hyvä ponnahduslauta muihin kiinnostaviin juttuihin.